Kotihoitoyrityksen perustaminen ja Soteri-rekisteröinti vaihe vaiheelta

1. Päätä, mitä palveluja tuotat ja millä yritysmuodolla

Kotihoito koostuu yleensä kahdesta osasta. Kotipalvelu ja tukipalvelut, kuten siivous, asiointi ja ateriapalvelu, ovat sosiaalihuoltoa. Kotisairaanhoito, esimerkiksi lääkehoito ja haavanhoito, on terveydenhuoltoa. Soteri-hakemuksessa valitaan palvelualat, joten rajaus kannattaa tehdä ennen hakemusta. Palvelualojen valinta vaikuttaa myös siihen, millaista osaamista vastuuhenkilöltä edellytetään.

Yritysmuoto vaikuttaa muun muassa Soteri-maksuun, kirjanpitoon ja vastuuseen. Yksin aloittava valitsee usein toiminimen, ja kun mukaan tulee työntekijöitä tai osakkaita, osakeyhtiö on yleinen ratkaisu. Yritysmuodon vaikutukset verotukseen kannattaa käydä läpi kirjanpitäjän kanssa.

Arvioi samalla, riittääkö tulo elämiseen. Tienestilaskurilla näet, paljonko käteen jää laskutuksesta, kun verot, YEL ja kulut on vähennetty.

2. Perusta yritys ja hoida verorekisterit

Perustamisilmoitus tehdään YTJ-palvelussa (ytj.fi), josta tiedot menevät sekä Patentti- ja rekisterihallitukselle että Verohallinnolle. Sähköisesti perustettaessa yritys saa Y-tunnuksen heti. Verohallinnon mukaan arvonlisävero-, ennakkoperintä- ja työnantajarekisteröinnin käsittely kestää noin kolme viikkoa. Vuoden 2026 alusta osakeyhtiön perustamisilmoitus on tehtävä sähköisesti. Velvoite ei koske toiminimeä.

• Ennakkoperintärekisteri: rekisteröidy heti. Verohallinnon mukaan rekisteriin kuuluminen on myös kotitalousvähennyksen edellytys.
• Arvonlisävero: sosiaalihuolto sekä terveyden- ja sairaanhoito ovat arvonlisäverotuksen ulkopuolella, kun ehdot täyttyvät. Yksityisen palveluntuottajan sosiaalihuoltopalvelujen verottomuus edellyttää muun muassa Soteri-rekisteröintiä, kirjallista sopimusta tai viranomaisen päätöstä, asiakkaan kanssa laadittua palvelusuunnitelmaa ja omavalvontasuunnitelmaa. Jos myyt myös palveluja, jotka eivät täytä ehtoja, esimerkiksi siivousta asiakkaille, joilla ei ole sosiaalihuollon tarvetta, niistä voi tulla arvonlisäveroa, kun verollinen liikevaihto ylittää 20 000 € kalenterivuodessa.
• Starttiraha: jos haet starttirahaa, hae sitä oman alueesi työllisyyspalveluista ennen kuin aloitat päätoimisen yritystoiminnan. Starttiraha on harkinnanvarainen, ja määrärahat vaihtelevat alueittain.

3. Ota vakuutukset

• YEL: yrittäjän eläkevakuutus on pakollinen, kun arvioitu työtulo on vähintään 9 423 € vuodessa (2026) ja toiminta on jatkunut vähintään neljä kuukautta. Maksu on 24,4 % työtulosta, ja ensimmäistä kertaa aloittava yrittäjä saa 22 % alennuksen neljän vuoden ajan.
• Potilasvakuutus: pakollinen, jos tuotat terveydenhuollon palveluja, kuten kotisairaanhoitoa.
• Työntekijöiden vakuutukset: työeläkevakuutus (TyEL) ja lakisääteinen tapaturmavakuutus heti, kun palkkaat ensimmäisen työntekijän.
• Vastuuvakuutus: ei lakisääteinen, mutta asiakkaan kotona tehtävässä työssä vahinkoja sattuu. Hyvinvointialueet voivat edellyttää sitä palveluseteli- ja ostopalvelutuottajilta.

4. Nimeä vastuuhenkilö ja varmista henkilöstön ammattioikeudet

Jokaiseen palveluyksikköön on nimettävä vastuuhenkilö, jolla on toiminnan edellyttämä koulutus, kokemus ja ammattitaito (laki 741/2023, 10 §). Vastuuhenkilö johtaa palvelutoimintaa ja valvoo, että palvelut täyttävät vaatimukset. Jos palveluihin kuuluu lääkehoitoa tai kotisairaanhoitoa, vastuuhenkilöltä tarvitaan terveydenhuollon osaamista.

Tarkista myös, että työntekijöillä on ammattioikeus tehtäviinsä. Terveydenhuollon ammattihenkilöt löytyvät JulkiTerhikistä ja sosiaalihuollon ammattihenkilöt JulkiSuosikista.

Jos yrityksessä ei ole sairaanhoitajaa, vastuusairaanhoitajan voi ostaa palveluna. Lue lisää vastuusairaanhoitajan kumppanuuspaketista.

5. Laadi suunnitelmat ennen hakemusta

Valvontalain mukaan palveluyksikön rekisteröintiä varten annetaan tiedot muun muassa omavalvontasuunnitelmasta, lääkehoitosuunnitelmasta ja tietoturvasuunnitelmasta sekä valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta (laki 741/2023, 16 §). Valviran Soteri-koulutuksen vastausten mukaan hakemukseen liitetään aina toimintasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma toimitetaan vain, jos käsittelijä sitä erikseen pyytää, ja esimerkiksi lääkehoitosuunnitelmasta riittää vahvistuspäivämäärä. Suunnitelmien on silti oltava valmiita ja vastattava todellista toimintaa jo hakemusvaiheessa.

• Toimintasuunnitelma: mitä palveluja tuotat, kenelle, millä henkilöstöllä ja missä. Liitetään aina hakemukseen.
• Omavalvontasuunnitelma: miten palvelujen laatu, turvallisuus ja asiakkaan oikeudet varmistetaan arjessa.
• Lääkehoitosuunnitelma: lääkärin hyväksymä, jos yksikössä toteutetaan lääkehoitoa. Katso tarkistuslista lääkehoitosuunnitelmalle ja artikkeli lääkeluvista.
• Tietoturvasuunnitelma ja tietosuojaseloste: miten asiakastietoja käsitellään ja suojataan.
• Valmius- ja jatkuvuudenhallinta: miten palvelut turvataan poikkeustilanteissa, kuten sähkökatkossa tai henkilöstön sairastuessa.

6. Tee Soteri-hakemus

Hakemus tehdään sähköisesti Lupa- ja valvontaviraston Soteri-asiointipalvelussa. Soteri hakee yrityksen perustiedot YTJ:stä, joten tarkista ne ensin.

1. Varmista, että YTJ:n tiedot ovat oikein.
2. Jos hakemuksen tekee joku muu kuin nimenkirjoittaja, anna hänelle Suomi.fi-valtuus sosiaali- ja terveydenhuollon rekisteröinti- ja lupa-asioihin.
3. Täytä palveluntuottajan tiedot.
4. Rekisteröi palveluyksikkö, sen palvelupisteet ja palvelualat sekä vastuuhenkilö.
5. Lähetä hakemus ja maksa rekisteröintimaksu.
6. Vastaa lisäselvityspyyntöihin nopeasti, koska ne pidentävät käsittelyä.

Rekisteröintimaksut 2026

Maksut perustuvat valtioneuvoston asetukseen Lupa- ja valvontaviraston maksuista vuonna 2026 (1177/2025).

Esimerkiksi toiminimi, jolla on yksi palvelupiste, maksaa 360 € + 700 € = 1 060 €. Pieni osakeyhtiö maksaa samalla rakenteella 750 € + 700 € = 1 450 €. Paperihakemuksesta peritään korotettu maksu, ja maksu peritään myös kielteisestä päätöksestä. Tarkista ajantasaiset maksut Lupa- ja valvontaviraston sivulta ennen hakemista.

Käsittelyaika ja toiminnan aloittaminen

Lupa- ja valvontaviraston ilmoittamien keskiarvojen mukaan sosiaalihuollon hakemusten käsittely kestää noin kaksi kuukautta ja terveydenhuollon noin kolme. Varaa aikataulussa puskuria, jos aloituspäivä on sovittu asiakkaan tai hyvinvointialueen kanssa.

Pääsääntöisesti palveluja voi tuottaa vasta, kun rekisteröinti on tehty. Tilapäisen lakimuutoksen ansiosta itsenäinen ammatinharjoittaja tai muu palveluntuottaja, jonka asiakastyöhön osallistuu vain yksi henkilö, voi aloittaa heti hakemuksen jätettyään. Poikkeus on voimassa vuoden 2026 loppuun, eikä se koske alaikäisille palveluja antavia, jotka toimittavat rikosrekisteriotteen ensimmäistä kertaa. Jos yritykseesi tulee työntekijöitä heti alussa, poikkeus ei koske sinua.

7. Asiakastietojärjestelmä ja Kanta

Asiakastiedot kirjataan asiakastietojärjestelmään, ei paperille tai yleisiin toimisto-ohjelmiin. Yksityisen sosiaalihuollon palvelunantajan, jolla on käytössä asiakastietojen käsittelyyn tarkoitettu tietojärjestelmä, on asiakastietolain mukaan liityttävä Kanta-palveluihin. Määräaika oli 1.9.2026, joten nyt aloittavan yrityksen kannattaa valita järjestelmä, joka on jo liitetty Kantaan, ja hoitaa liittyminen heti toiminnan alussa. Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialue edellyttää liittymistä kaikilta palveluntuottajiltaan.

8. Rekisteröinnin jälkeen

• Jos haluat palvelusetelituottajaksi, hae hyväksyntää oman hyvinvointialueesi sääntökirjan mukaan. Soteri-rekisteröinti on edellytys, mutta jokainen alue hyväksyy tuottajat erikseen.
• Laadi asiakkaille kirjallinen sopimus ja palvelusuunnitelma. Ne ovat myös sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverottomuuden edellytyksiä.
• Pidä omavalvontasuunnitelma ja lääkehoitosuunnitelma ajan tasalla. Lääkehoitosuunnitelma tarkastetaan vähintään kerran vuodessa.
• Ilmoita muutokset, kuten vastuuhenkilön vaihtuminen tai uudet palvelualat, Soteriin.

Tarkistuslista

• Palvelut ja palvelualat rajattu, yritysmuoto päätetty
• Perustamisilmoitus tehty, Y-tunnus saatu, ennakkoperintärekisteröinti tehty
• YEL ja tarvittaessa potilasvakuutus, TyEL ja tapaturmavakuutus otettu
• Vastuuhenkilö nimetty ja henkilöstön ammattioikeudet tarkistettu
• Toimintasuunnitelma (hakemuksen liite), omavalvonta-, lääkehoito- ja tietoturvasuunnitelma sekä valmius- ja jatkuvuudenhallinta valmiina
• Suomi.fi-valtuudet kunnossa ja Soteri-hakemus lähetetty
• Asiakastietojärjestelmä valittu ja Kanta-liittyminen aikataulutettu

Lähteet

• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023, 10 § ja 16 §. Finlex
• Suomen Yrittäjät ja Valvira: Soteri-rekisterikoulutuksen kysymys–vastaus-osio, 2024. Aineisto (pdf)
• Lupa- ja valvontavirasto: Soteri-rekisteröintimaksut. lvv.fi
• Sosiaali- ja terveysministeriö: Soteri-rekisteröintiä koskeva lakimuutos hyväksytty. stm.fi
• YTJ: Yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisen vaiheet. Ohje (pdf)
• Verohallinto: Uuden yrittäjän veroinfo 2026. Julkaisu (pdf)
• Verohallinto: Yksityisten sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus. vero.fi
• Eläketurvakeskus: Yrittäjän eläketurvan ABC 2026. Julkaisu (pdf)
• Azets: Vuodenvaihde toi hallinnollisia muutoksia yrityksille (sähköinen ilmoittaminen kaupparekisteriin 2026). azets.com
• Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Kanta-palvelujen käyttöönotto, tiedote yksityisille palveluntuottajille 2026. Tiedote (pdf)
• Työmarkkinatori: Etelä-Hämeen työllisyysalue ja starttiraha 2026. tyomarkkinatori.fi

Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa Lupa- ja valvontaviraston, Verohallinnon tai oman hyvinvointialueesi ohjeita. Maksut ja käsittelyajat on tarkistettu lokakuussa 2026.